Hauvakoulu aloittaa

Hauva.com-verkkopalvelun hauvakouluttajana toimii Camilla Ketonen. Ketonen vastaa lukijoittemme koiran kasvatukseen ja koulutukseen koskeviin kysymyksiin.

Hauvakouluttajalla on palvelussamme omat sivut, jota kautta voit esittää kysymyksiä ja lukea annettuja vastauksia. Hauva.com:n toimitus voi tarvittaessa niputtaa samansisältöisiä kysymyksiä, joihin hauvakouluttaja vastaa kerralla.

Hauvakouluttajan nettipalvelu on maksuton, journalistisin perustein toimiva palvelu ja sinne voi kuka tahansa lähettää kysymyksiä. Kysymykset kulkevat hauva.comin toimituksen kautta ja toimituksella on oikeus olla välittämättä kysymystä hauvakouluttajalle, jos kysymyksen sisältö arvioidaan sellaiseksi, ettei hauvakouluttajan aikaa kannata siihen käyttää.

Hauvakoulun Camilla Ketonen on sydänjuuriaan myöten koiraihminen. Ensimmäiset taistelut koiran hankkimisesta käytiin kotona, kun Camilla oli neljävuotias. 33-vuotiaalla koirakouluttajalla on takanaan 21 vuotta oman koiran kokemusta sekä hyvässä että pahassa.

Koiran ja omistajan koulutusta

Niin sanottu koiran koulutus vaatii sekä koiran että omistajan koulutusta ja ennen kaikkea kuinka koiran omistaja oppii kouluttamaan koiraansa. Kysehän ei ole viidestä koulutuskerrasta, joka muuttaisi kaiken, vaan jatkuvasta yhteiselosta.

Puhutaan paljon ongelmakoirista. Ketonen muistuttaa, että sekin suhteellinen käsitys mikä on kenellekin ongelma. Toiselle koiran hyppinen ihmistä vastaan on suuri ongelma ja toiselle se ei merkitse mitään.

”Ongelmat syntyvät jo siinä vaiheessa kun koiraa valitaan, eikä ymmärretä koiran alkuperäistä tehtävää mihin se on jalostettu. Kun koira on jalostettu metsästämään rottia, niin kyllä sillä tämä vietti on ja pysyy ja jossakin vaiheessa koira toteuttaa tätä viettiään tavalla tai toisella.”

Koirankasvatuksen juuret lähtevät koiran hankinnasta. ”Koiran hankinta ei missään tapauksessa ole lauantaiaamun lehti-ilmoituksen heräte tai puhumattakaan torinlaidalla söpöihin pörröihin ihastumista.” Ketonen painottaa, että pitää miettiä koiranpidon resurssit tarkkaan. Mitä aikoo koiran kanssa tehdä, sillä se on kumppanina helposti toistakymmentä vuotta.

”Koirasta on paljon iloa, mutta myös paljon vaivaa. Vaikka kuinka haluaisit auttaa, niin katukoiran ottamista ensimmäiseksi koiraksi en suosittele. Tällaisen koiran kasvattaminen suomalaisiin olosuhteisiin sujuu harvoin ongelmitta”, Ketonen painottaa.

”Sekarotuista koiraa hankittaessa olisi silloinkin selvitettävä, millaisia koiria on takana. Lupaus siitä että tästä tulee noin 10-kiloinen söpö pikkukoira, voi muuttua helposti 30-60-kiloiseksi isoksi ja vahvaksi koiraksi.

Ketosta kuunnellessa on selvää, ettei mistä tahansa valkoisesta tai mustasta koirasta voi kasvattaa itseään miellyttävää kumppania. Siksi koiran valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri rotuja motivoi eri asiat ja niitä pitää kohdella hyvinkin eri tavoin.

Camilla Ketonen toivoisi kasvattajilta suurempaa avoimuutta rodun ja terveyden suhteen sekä rehellistä ohjausta siitä mihin luovutettava koira sopii ja mihin ei. Samoin siitä millaisia luonneominaisuuksia kasvattajan koirilla on esiintynyt. Ominaisuudet vaihtelevat myös rodun sisällä paljon, vaikka tietyt rotumäärittelyjen antamat asiat pätevätkin yleisellä tasolla.

”Peruskäyttäytyminen tulee toki opettaa kaikille koirille. Joitakin temppuja voi myös opettaa”, Ketonen sanoo. Samalla hänen kännykkänsä soi ja kaikki talon koirat ilmaisevat kännykän soinnin, sillä tämä on heille opetettu. Rauhallinen komento, Riimu riittää – johtajakoira lopettaa ja samalla loppuu koko show.

Uusin silmin

Koirakoulutuksessa on pitkälti kyse myös siitä, että ulkopuolinen näkee tilanteet uusin silmin. Koirayhteistyö perheissä ajautuu pikku hiljaa johonkin, eikä itse huomata muutosta ennen kuin talvella kaadutaan koiran vetäessä. Tällöin vetämisestä tuli vasta ongelma.

”Ongelmat tulevat erittäin harvoin siitä, että koiraa pidettäisiin huonosti”, Ketonen korostaa. Enemmänkin ongelmia syntyy siitä, että koira saa liikaa huomiota ja menee sekaisin.
Ketonen vertaa tilannetta vaikkapa siihen että joka kerta kotiin tullessasi neljä ihmistä rientää halaamaan sinua ja utelemaan mitä kuuluu. Tai koko ajan joku kulkee perässäsi ja seuraa höpöttäen tekemisiäsi. Jokainenhan siitä hermostuu ja menettää malttinsa.

”En väitä, että kukaan olisi täydellinen koiran kouluttaja. Jokainen osaa mokata jokaisen koiran kanssa. Sehän tämän työn ja elämän tekeekin haasteelliseksi. Aika usein tulee vastaan tilanne, että omistaja sanoo, ettei minun koira tee sitä tai tätä. Tällöin koiran motivaatiota ei ole osattu herättää tekemään asioita. Esimerkiksi vinttikoira metsästää näön avulla, joten sitä on vaikea motivoida työskentelemään nenän avulla.”

”Koiran kanssa on ensin neuvoteltava työehtosopimukset kuntoon ja sitten ryhdyttävä töihin. Esimerkiksi minun salukia ei motivoi lainkaan ruoka. Makupaloilla ei pitkälle päästä”, Ketonen sanoo.


Hankitko hevosen

Koiran kasvatuksen yksi keskeisimpiä asioita on pentuvaiheen kokemukset. Palleron suojaaminen on suuri virhe, kun pentua pitäisi viedä mahdollisimman monenlaiseen paikkaan ja tilanteeseen.

Pennun ensimmäiset kokemukset vahvistuvat tai heikkenevät sitten myöhemmin tilanteiden tullessa esiin.

Jos aiot hankkia tulevaisuudessa hevosen, niin käy pennun kanssa tutustumassa johonkin kilttiin hevoseen, neuvoo Ketonen.

Koira reagoi aina muutokseen. Kaupunkiolosuhteissa muutoksia on paljon ja niihin koiran pitäisi pentuna tottua. Jotkut koirat voivat olla rasisteja, mutta heillä ei ole ollut lähipiirissä tummaihoisia, eivätkä he pidä sitä luonnollisena näkynä.

Toiset koirat osaavat paremmin yleistää asioita kuin toiset. Vaikkapa matkustaminen. Toisille auto ja juna ovat yhdentekeviä, kun taas toisille pitää totuttaa kumpikin matkapeli erikseen.


Hauvakoulu netissä on rajallinen

Netissä nyt tarjottava neuvonta on tietysti rajallista kun ei ole koiraan käytännössä törmännyt. Ketonen toivoo kuitenkin, että kysyjä kertoisi kuinka kauan oireilu on kestänyt, onko se alkanut äkisti vai pikku hiljaa. Millaisessa tilanteessa ongelma on pahimmillaan. Mikä rotuinen ja minkä ikäinen koira on. Kumpaa sukupuolta koira on. Onko koira ollut perheellä pennusta lähtien vai onko se tullut vanhempana. Samoin onko koira ainut koira perheessä ja onko se ensimmäinen.

Näillä taustatiedoilla pääsee jo pureksimaan mahdollisia ratkaisuja:

Camilla Ketosen ammatti on koirakouluttaja omistamassaan Koirakoulu Kompassissa. ”Pidän koiraharrastuksessa haasteista, mutta en ryppyotsaisuudesta. Yritän aina nähdä koulutettavissani heissä olevan potentiaalin ja suhteuttaa sen jokaisen ohjaajan omiin tavoitteisiin.
Joku haluaa SM-kisoihin, joku MM-edustuspaikan ja jollekin pelkästään koiran kanssa puuhastelu on se tärkein juttu. Mielestäni päämäärä ei saa olla kaikki kaikessa vaan matkan sinne kummallekin mukavaa.”

”Mielestäni jokaiselle koiralle tulisi opettaa ainakin perusasiat eli hyvän peruskäyttäytymisen lisäksi ehdottomasti ainakin luoksetulo, pysähtymiskäsky ja paikallaodottamiskäsky. Näitä jokainen koira tarvitsee elämänsä varrella.”

Ketosen omat koirat tällä hetkellä:
# Salukinarttu Riimu s. 2000 (Fin KVA-m Tazillah Riim Bint Topaz, Toko alo, Agi 3)
Tulisieluinen, omanarvontuntoinen, hyvin päättäväinen neitokainen. Koiramaailman Houdini.

# Sileäkarvainen noutaja narttu Wunjo s. 2004 ( BH, TK2 Chiccoxen Is This Love, Toko Voi, Agi 2, BH)
Todellinen ilo ja energiapommi. Upea työtoveri!

# Salukipoika Loimu s. 2007 (Tazillah Idris Jasper) Hyvin tomera ja päättäväinen poika, josta tulevaisuus näyttää, mihin kaikkeen kykenee.

Lainakisakoirani agilityssa
# Afgaaninvinttikoira Rosha s. 2000 (Fin KVA-m Kirman Roshana, agi 2, Toko Voi) Tyttö, joka hyvinä päivinä tekee upeaa yhteistyötä)

http://koirakoulukompassi.com/ ">Koirakoulukompassi

Hauvakoulun kysymyssivu

Teksti ja kuvat: Kauko Niemi

haukkuminen

Mulla on 11 kk:tta vanha Yorkie ja kun menemme jonnekkin vierailulle,jo matkalla autossa alkaa ulista.Kun olemme perilla niin alkaa kamala haukkuminen!Vierailu paikassa on 2 koiraa,onko siis syy haukunnan kun on niin innostunut?Onko jotain keinoa rauhoitta sen jotenkin? Kovasti apua tarvitseva...

Kilpailuvietin puute tai lisääminen

Etsiskelin itselleni sopivaa rotua tuolla hauvakoneella ja hämmästin kun suosikkirodullani ei ole juuri laisinkaan kilpailuviettiä.
Olin ajatellut osallistua agilitykilpailuihin. VOinko valita sellaista rotua jolla ei ole kilpailuviettiä?
Miten tuota kilpailuviettiä voisi parantaa sillä eikö sen voittomahdollisuudet ole siitä kiinni.

Kannattaakohan tuohon

Kannattaakohan tuohon hauvakoneeseen nyt ihan sokeasti luottaa? Toki se voi antaa vähän osviittaa siitä minkä tyyppistä koiraa on haluamassa, mutta suosittelen, että tutustuisit kiinnostaviin rotuihin rotuyhdistyksen tai rodun kasvattajan välityksellä.
Kilpailuvietti, tai vietti yleensäkin ei ole agilityssä kaikki kaikessa... Myös arasta ja sulkeutuneesta tai ns.vietittömästä koirasta voi tulla vauhdikas agilityn harrastaja hyvässä ohjauksessa.

Koirat mahdottomia lenkillä

Hei! Omistan kaksivuotiaan pomeranianin ja hieman yli vuoden olevan yorkshirenterrierin (molemmat tyttöjä) ja ne ovat välillä todella mahdottomia lenkillä! Jos ne näkevät koiran, yleensä yorkki haukkuu ja pommi yrittää kiskoa itseään sitä kohti ja nostaa innostuksissaan jopa etutassut ilmaan. Lisäksi hävettää välillä, kun ne intoutuvat haukkumaan, eikä hyssyttely tai hihnasta nykäisy saa niitä hiljaisiksi. Mikä neuvoksi?

pulman ratkaisu sinulle pommi_92

saat koirat hiljaiseksi jos sinulla on koiriesi mieli pallo (tai jokin muu lelu mutta pallo olisi hyvä) ja kiinnität koiriesi huomion palloon/leluun ja jos se on pallo nii heitä se vähän matkan päähän.

Ei kyllä toimi meidän koiran

Ei kyllä toimi meidän koiran kohdalla. Se on ihan sama onko lelu tai jokin herkku(kyseessä labradori), niin toiset koirat ovat paljon kiinnostavampia.

Hauvakoulun kysymykset ja vastaukset

Kaikki Hauvakoulun kysymykset kysymyssivun lomakkeella - Kiitos!

Kaikki kysymykset ja vastaukset voit lukea vastaussivulta.

Hauva.com toimitus

kävelylenkin ongelma

Olisin halunut kysyä mitä tehdä jos koira ei halua lenkkeillä? Toisinaan kun lähdemme lenkille niin koirani ei halua astua askeltakaan. Minua on ohjeistettu erään koirakouluttajan toimesta, että minun tulisi kulkea ihan normaalisti ja vetää vain koiraa mukanani. Tästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä sillä siinä tapauksessa saan vetää koiraani koko lenkin ajan. Tämä ei ole joka kerta vaan toisinaan lenkkeillessä, mutta tämä on suureksi vaivaksi, jos oikeasti tarvitsisi päästä lähtemään jonnekkin. Koira saa juosta vapaana omalla pihalla ja se voi tietysti vähän rajottaa lenkille menon halukkuutta. Olisin halunut myös kysyä mitä harjoituksia voi tehdä jotta arasta koirasta tulisi rohkeampi. Toinen koira yritti hyökätä koirani kimppuun ja tämän vuoksi koirani on nykyään normaalia arempi koira. Lenkkeily ongelmat olivat kuitenkin jo tätä ennen. Kyseessä on 3 vuotias villakoira.

Pennun näykkiminen

Minulla on 3 kk seropi urospentu jonka sain luovutusikäisenä (7 vko). Asun kerrostalokaksiossa ja pennulla on mahdollisuus päästä suunnilleen joka toinen päivä vapaana juoksentelemaan omakotitalon pihalle. Tämä on ensimmäinen koirani. Ongelma on jalkojen ym näykkiminen joka alkoi heti pennun tullessa taloon. Ensin oli kyse enemmän sormien maistelusta ja sitä sallittiin peinissä määrissä samoin pientä näykkimistä niin että pentu oppi miten paljon voimaa voi käyttää. Nyt olen pikkuhiljaa vähentänyt näykkimistä ja lopettanut kokonaan, eli pentu ei saa näykkiä/purra ihmisiä ollenkaan. Tämä onnistuu nykyään hyvin kotona sisätiloissa ja melko hyvin remmissä. Ongelma on vanhempieni luona. Vapaana juoksessaan pentu voi vauhdilla tulla ja napata kiinni kädestä ja jalasta (riippuen mihin ylettyy). Minulla on jalat täynnä naarmuja ja muillakin etenkin kädet. Välillä pentu nappaa niin kovasti että sattuu. Pyrin siihen että en huomioi pentua kun se nappaa kiinni vaan jään paikalleni seisomaan kunnes pentu irrottaa otettaan ja lopetta. Nykyään pentu vaan on alkanut ottamaan kovemmin kiinni jos sitä ei huomioi ja välillä sattuu ihan kunnolla! Silloin olen kieltänyt pentua mutta useimmiten se villiintyy tästä. Välillä olen erottanut pennun laumasta ja laittanut remmiin kiinni rangaistukseksi. Olenko toiminut oikein? Tätä esiintyy myös sisätiloissa paitsi kotona. Mikä olisi toimiva ja hyvä tapa opettaa pentua olemaan purematta? Pureminen tulee mielestäni leikin yhteydessä, eli pentu ei vaikuta vihaiselta ja siksi purisi ja pentu puree ainoastaan tuttuja ihmisiä. pentu on tottunut vanhempien seuraan sekä taloon ihan alusta asti, eli ei ole vieras paikka. Toinen ongelma on toisille koirille haukkuminen remmissä. Tämä kuitenkin johtuu varmaan siitä ettei pentua vielä ole kunnolla totutettu toisiin koiriin, sillä rokotukset ovat kesken vielä. Kannattakko yrittää houkutella pentua esim. makupalan kanssa tälläisissä tilanteissa vai onko tehokkampaa tapaa? Kiitollinen vastauksista!

Pennun näykkiminen

Pennun tapaan leikkiä kuuluu tuo pureminen, eli pentulaatikossa leikit ja pienet johtajuustaistot käydään puremalla. Pentu - kuten itsekin sanoit- ei pure lahkeitasi vihoissaan vaan leikkiäkseen ja huomiota herättääkseen. Tehtäväsi onkin nyt opettaa pennulle se, että ihmisiä ei purra. Itselläni nuorin koira on tällä hetkellä 4kk ja ihan samoilla tavoin kävi lahkeeseen kiinni. Itse toimin niin, että ensin topakka EI tai IRTI(huutaa ei tarvitse) ja pysähdyin. Kun pentu irroitti, niin kiitin ja kehuin iloisesti. Tällä hetkellä meillä ei käydä jalkoihin kiinni kuin joskus satunnaisesti ja pysähtymällä ja tiukalla EI-komennolla irroittaa välittömästi, ikään kuin muistaen että "ai niin tätä ei saanutkaan purra". Mutta muista että mikään ihmisen pureminen ei ole sallittua. Pentu eikä aikuinenkaan koira kykene erottamaan milloin saa purra ihmistä ja milloin ei. Jos haluat puremisesta eroon niin kaikki pureminen on kiellettyä. Leikit lopetetaan siihen pikkaan kun naskalit iskeytyvät nahkaan. Omasta mielestäni kuitenkin on TODELLA tärkeää että kiität silloin kun pentu irroittaa, sillä muuten se ei opi tietämään mikä on sitten se oikea toimintamalli. Kaikki koulutus käy penulle melko helpolla niin että muistat aina kehua, kiittää ja palkita siitä mitä se tekee oikein ja näin se pikkuhiljaa alkaa tarjoamaan sinulle niitä vaihtoehtoja joista tulee miellyttävä palaute. Ruumiillista kuritusta en kannata, mutta kyllä minäkin niskasta kiinni otan jos puhe ei perille mene -pääsääntöisesti ollaan puheella selvitty-. Lenkillä tuo vaihtoehtosi on ihan hyvä. Ohitustilanteissa kiinnitä huomio itseesi ohituksen ajan ja muista taas kehua ja kiittää kun ohitus onnistuu. Opettele myös "lukemaan" koiraasi, sillä sinun pitää ottaa kontakti pentuun jo siinä vaiheessa (mielellään jo vähän ennen) kun se pentu huomaa että joku on tulossa vastaan. Ja tärkeimpänä asiana koko koirasi eliniän muista se seikka että mitään mitä et ole koirallesi opettanut, et voi siltä vaatia. Pennun kanssa iso osa asioita opitaan leikin varjolla ja se on todella mukavaa ja antoisaa puuhaa. Iloisia onnistumisen hetkiä sinulle ja koirallesi !

Pennun kanssa iso osa asioita

Pennun kanssa iso osa asioita opitaan leikin varjolla ja se on todella mukavaa ja antoisaa puuhaa. Iloisia onnistumisen hetkiä sinulle ja koirallesi !

Fight Videos - Street Fights - Chick Fights

Kommenttien näkymä asetukset

Valitse haluamasi tapa kommenttien näyttämiseen ja klikkaa "Tallenna asetukset" aktivoidaksesi muutokset.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

CAPTCHA
Tällä kyselyllä tarkistetaan että lomakkeita eivät pääse käyttämään haittaohjelmat ja ehkäistään spammin levitystä.
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.


Sähköpostiosoitteesi:

Lue lisää