Hauvakoulu: Autojen jahtaaminen saisi loppua

Koiran rotu: saksanpaimenkoira
Koiran ikä: 2.5v

Kysymys:
Kysymykseni ei ole yksiselitteinen, eikä siihen varmaan ole yksiselitteistä vastaustakaan. Eli tuo meidän spk-uros on huolen aiheena.

Koiramme on aina ollut kovapäinen, mutta myös oppivainen, jo pentuna tuhosi paikkoja kun asuimme kaupungissa.

Kaikki nämä häiriökäytökset jäivät pois. Siis on sisäsiisti, ei tuhoa paikkoja eikä melskaa yksin ollessaan.

Kun muutimme maalle, jouduimme muuttamaan ensimmäisestä talosta 1kk sisällä muutosta, koska talossa oli vikaa. Koira oli n.1kk:n vanhemmillani hoidossa (heillä 4kk vanhempi spk-uros). Sitten ostimme tämän uuden paikan ja ongelmat alkoivat.

Koira jahtaa autoja ja haukkuu vieraita, yrittää jopa näykkiä joskus. Tutut selviävät pelkällä haukkumisella, mutta vieraita koettaa kovistaa, tosin tilanne on heti ohi jos ollaan esim. ulkona ja vieras heittää koiralle kepin ja alkaa heti leikkiä.

Tilanne paheni joulukuussa 2009, kun koira karkasi ja joutui auton kolhaisemaksi. Eläinlääkäri ei löytänyt koirasta mitään vikaa.

Millä tätä ongelmaa voisi helpottaa, ja samalla helpottaa myös rakkaan ystävämme oloa.

Minulla ei ole autoa ja asumme korvessa joten ihmisten kanssa ollaan tekemisissä, kun joku tulee käymään tai sitten me käymme jossain, siis ei päivittäin.

Olemme myös harkinneet koiran leikkuuttamista jos tämä rauhoittaisi luonnetta hieman.


Vastaus:

Autojen jahtaamiseen on hyvä saada autollinen tuttu. Mikäli mahdollista teette harjoitusta sellaisella tien pätkällä, missä ei ole liikenteellisiä riskejä.

Tuttavasi ajelee pitkin tietä edestakaisin hitaasti kunnes koirasi huomaa, ettei haukkuminen hyödytä kun sama auto menee edestakaisin. Tärkeää on myös, ettet itse hermoile, koska välität hermostuneisuutesi koiraasi taluttimen kautta hyvin nopeasti.

Kun koirasi ei reagoi edestakaisin menevään autoon kuin vain katsomalla hiljaa sitä, palkitset sen ja poistutte paikalta. Harjoitusta suosittelen tekemään mahdollisimman usein, jotta autoista tulee koirallesi arkipäivää. Muista pitää etäisyys autoon sellaisena, että koirasi ei liiemmin hermoile. Hermostunut koira ei opi.

Ihmisten näykkiseen suosittelen seuraavaa. Mikäli tuttava perheessäsi on useita tuttuja, jotka tulevat kyläilemään niin tehkää seuraava harjoitus: Kun tuttava kulkee koirasi ohitse koiraasi katsomatta noin 2 metrin säteellä ensin, hän heittää mitään sanomatta herkkuja koirasi eteen ja jatkaa matkaansa.

Mikäli koirasi ei tästä hermostu, sama henkilö menee metrin päästä ja heittää taas mitään sanomatta herkkuja koirasi eteen. Kun koirasi ei reagoi tähänkään sama tuttavasi pysähtyy koirasi lähelle, katsoo hetken koiraasi ja tiputtaa herkkukasan koirasi eteen silloin kun koirasi ei reagoi vieraaseen tuttavaasi.

Seuraavaksi vieras suorittaa: koirasi vieressä heilauttaa kättään sinulle puhuessaan ja lyhyesti sanallisesti tervehtii koiraasi, mutta ei koske vaan tiputtaa taas herkkukasan jos koirasi ei reagoi ja jatkaa matkaansa.

Tässä vaiheessa koira yleensä pyrkii olemaan vieraan lähellä koska vieraan lähellä saa herkkuja. Vieras voi myös viivästyttää koiran luona viipymistä: heittämällä koiran viereen pieniä herkkuja koko ajan ja hiljalleen heittää lähemmäs itseään ja lopulta jos koirasi ottaisi vieraan kädestä niin ettei vieras vahingossakaan katso koiraasi silmiin. Silmiin katsominen yleensä aiheuttaa ahdistuksen ja koirasi peruuttaa pois (silmiin tuijottaminen on
koirien kielessä haaste).

Jenni Siikanen
Koirakoulu Silkkitassu

 

Hauvakoulun kysymyslomake