Rotuesittely - Belgianpaimenkoira

FCI-luokitus    ryhmä 1

Alkuperämaa: Belgia Nykyinen käyttö: Seura-, Harrastus-, vahti- ja Palveluskoira. Suomessa Belginpaimenkoirat ovat melko yleisiä Suomessa . Kaikkiaan niitä on rekisteröity  12745 kappaletta (12/2011) ja vuonna 2010 rekisteröintejä tehtiin 432 kappaletta.

Muunnoksittain belgianpaimenkoirat jakaantuvat seuraavasti:

tervueren 5696 / 123
groenendael 4738/ 136
malinois 2119 / 168
laekenois 192 / 5

Historia

Lammastalous on vuosisatojen ajan ollut tärkeä elinkeino belgiassa, erityisesti 1800-luvulla rodun synty aikaan. Le Club du Chien de Berger Belge laati vuonna 1892 rodun ensimmäisen erittäin yksityiskohtaisen rotumääritelmän. Siihen määriteltiin yksi rotu, jossa oli kolme karvanlaatumuunnosta.

Nykyään kuitnekin Belgianpaimenkoirissa tunnetaan neljä erikarva muunnosta. Belgianpaimenkoiraa pidettiin noihin aikoihin tavallisten ihmisten koirana, eikä sitä vielä arvostettu. Seuraavien vuosien aikana belgianpaimenkoiraharrastajat paneutuivat määrätietoisesti rotutyypin yhdenmukaistamiseen ja virheiden korjaamiseen.

Vuoteen 1910 mennessä belgianpaimenkoiran tyyppi ja luonne vakiintuivat. Belgianpaimenkoiran eri muunnokset ja niiden sallitut värit ovat aiheuttaneet vuosien aikana paljon erimielisyyksiä. Kun taas rodun rakenteesta, luonteesta ja käyttöominaisuuksista on aina oltu yksimielisiä.

Luonne

Belgianpaimenkoira on luonteeltaan energinen ja aktiivinen koira. Se on aina valmis toimimaan, ja sen takia se onkin erittäin suosittu eri koiraharrastuksissa.

Belgianpaimenkoiria ei ole mikään kodin sohvaperuna vaan se kaipaa toimintaa. Valppautensa ja tarkkaavaisuutensa takia belgianpaimenkoira on myös erinomainen vahtikoira. Varautuneisuus kuuluu rodun luonteeseen eivätkä belgianpaimenkoirat ole aina avoimia kaikille vastaan tulijoille.

Belgianpaimenkoira puolustaa isäntäänsä täysin epäröimättä ja peräänantamattomasti. Belgianpaimenkoiralla on kaikki paimen-, vahti-, suojelu- ja palveluskoiran ominaisuudet.

Muunnokset

Tervueren

Tervueren on Suomessa suosituin belgianpaimenkoiran neljästä muunnoksesta. Suomessa pentuja syntyy noin 300 vuosittain.

Tervueren-värimuunnos on saanut nimensä samannimisestä kylästä Belgiassa, lähellä Brysseliä. Tervueren eroaa groenendaelista ainoastaan värinsä perusteella. Tervuereneillä sallitut värit ovat ainoastaan punaruskea- ja harmaahiilikko, kummassakin värissä on musta maski.

Punaruskeaa hiilikkoväriä pidetään kuitenkin toivotuimpana. Punaruskean värin tulee olla lämmin, se ei saa olla vaalea eikä haalistunut. Koiraa, joka ei ole väriltään punaruskeahiilikko tai jonka väri ei ole riittävän voimakas, ei voida pitää valioyksilönä. Tervuerenilla siis tulee olla erittäin selvästi erottuva maski, joka peittää yhtenäisenä mustana vyöhykkeenä ylä- ja alahuulet, suupielet ja silmäluomet. Sen tulee ehdottomasti ulottua mustana vähintään seuraavaan kuuteen kohtaan: kumpaankin korvaan, yläluomiin, ylä- ja alahuuleen.

Groenendae
Groenedael on maailmalla suosituin belgianpaimenkoiran neljästä muunnoksesta. Groenendaelmuuunnos on saanut nimensä lähellä Brysseliä sijaitsevan Château de Groenendael -hotellin mukaan, hotellin omisti mustien belgianpaimenkoirien kasvattaja, herra Nicolas Rose (k. 1898). Groenendaelin ainoa sallittu väri on musta. Kuitenkin valkoiset ilmeentymär rinnuksissa ja käpälissä ovat sallittuja. Punertavat vivahteet peitinkarvassa, harmaat housut ovat groenendaeleilla värivirheitä. groenendael pentueeseen saattaa syntyä ruskeitakin pentuja. Ruskeat pennut kuitenkin rekisteröidään tervuereneiksi.

Malinois

Malinois on neljästä muunnoksesta käytetyin mm. Poliisi- ja suojelukoirana. Siksi monissa maissa malinois onkin viranomaiskäytössä (poliisi, armeija, rajavartiolaitos) valtarotuna tai nousemassa valtaroduksi. Muiden belgianpaimenkoirien tapaan myös malinois on keskikokoinen ja neliömäinen.

Rotu on syntynyt 1800-luvun lopussa Mechelenin alueen paimenkoirista. Käyttölinjaista muunnosta on jalostettu 1900-luvulla käyttämällä jalostusyksilöiden valintaan ns. Belgian Ring -koemuotoa. Näyttelylinja on eriytynyt koiranäyttelyiden yleistyttyä 1900-luvun puolivälissä. Näyttelylinjaisten koiria ei käytetä virkakoirina – sen sijaan harrastelukoirina (näyttelyt, toko, agility) niillä on oma jalansijansa. Turkki on lyhyt sekä keltaisen ja ruskean kirjava. Kasvoissa on musta maski kuin tervuerenilläkin.

Laekenois
Laekenois on belgianpaimenkoiramuunnoksista harvinaisin. Laekenoiseja kasvatetaan eniten Hollannissa. Laekenoisilla on hieman karkea ja kihartava karva. Laekenoisin ainoastaan sallitut värit ovat punaruskea, jossa on hieman hiilikkoväriä pääasiassa kuonossa ja hännässä. Laekenoiseilla ei ole maskia.

Koko

Belgianpaimenkoiran ihanne sään korkeus on uroksilla 62-66 cm ja nartuilla 56-62 cm. Belgianpaimenkoiran ihanne paino on 28-32 kg.

Terveys

Rodulle perillisiä sairauksia ovat kaihi ja eräät muut silmäsairaudet ja lonkkaviat. Pentua ostaessa kannattaa itse tarkkailla emon ja myös jos mahdollista isän luonteen laatua.

Teksti: E.K

Osta rotua käsittelevä kirja

>> Lue myös hauva.comin tuoreet koirauutiset

>> Laatutuotteita edullisesti hauva.comin verkkokaupasta